Ison hauen ottiajat

Ison hauen ottiajat

 

Tämän artikkelin tarkastelujakso on avovesikausi huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Aineisto kattaa 1940 kappaletta yli kuuden kilon haukia. Niistä reilut 1700 on vähintään kymmenkiloisia. Alarajaksi valitsin kuusi kiloa, koska kesäaikaan saattaa tuon painoinen hauki olla jopa metrin mitoissa.

Osa aineistosta on saatu SHS:n jäsenten omista tilastoista, mutta suurin osa on Veikko Rinteen ylläpitämästä tietokannasta, johon on kerätty vapavälineillä Suomesta saatujen yli kymmenkiloisten haukien tiedot. Tarkastelu ja johtopäätökset perustuvat pelkästään maallikon tulkintoihin tästä materiaalista eivätkä mihinkään tieteellisiin tosiasioihin tai tutkimuksiin.

Graafisesti aineisto näyttää tältä:

 

 

Jokainen täplä on saatu hauki tai jopa useampikin, koska päällekkäiset pisteet eivät erotu toisistaan. Alhaalla kulkeva punainen viiva on auringon nousuaika ja vastaavasti ylhäällä oleva keltainen viiva auringon laskuaika. Ne ovat Tampereen korkeudelta, joten paikallista vaihtelua auringon todellisiin nousu- ja laskuaikoihin on olemassa riippuen etelä-pohjoissuuntaisesta sijainnista ja vuodenajasta.

Kellonajat on pyöristetty puolen tunnin tarkkuuteen, koska osa materiaalista on näin merkittyä eikä monikaan muista tarkkaa kellonaikaa onnellisen tapahtuman kohdatessaan.

Äkkivilkaisulla aineisto näyttää haulikolla ammutulta, mutta tarkastelemalla lähemmin ja useasta näkökulmasta siitä alkaa löytyä mielenkiintoisia piirteitä. Tarkempi analysointi ei tuo esiin absoluuttista totuutta eikä Midaan kosketusta hauenkalastukseen, mutta vahvistaa monien hauestajien “musta tuntuu” -käsityksiä ja antaa uusiakin vinkkejä ison hauen etsintään.

Vuodenajat, kuukaudet ja päivät

 

Tarkasteltaessa kappalemäärien jakautumista kuukausittain ovat kevät ja alkukesä selkeästi parasta aikaa. Huhtikuun pienet kokonaismäärät selittyvät vaihtelevilla keväillä, sillä usein ei sisävesillä ole lainkaan avovettä ennen toukokuuta ja merelläkin päivät saattavat huhtikuussa jäädä vähiin. Huhtikuun jälkimmäinen puoli kerää kuitenkin kappaleita lähes yhtä paljon kuin syksyn paras kuukausi, lokakuu.

Hauki ottaa pääsääntöisesti valoisaan aikaan. Tästä huolimatta loppukesän valoisat päivät eivät kerää kappaleita kevään tai alkukesän veroisesti, vaikka kuvittelisi kesälomalaisten lisäävän kalastamiseen käytetyn kokonaisajan moninkertaiseksi. Varsinkin elokuun alkupuoli on erittäin huono isojen haukien jahtiin, vaikka moni väittää heinäkuuta huonoimmaksi. Heinäkuun alussa on jopa yksi vuoden parhaimmista päivistä. Onko tuo huippu juuri lomanviettäjien ansiota, on vaikea sanoa.

 

Yksi on avovesikaudella varmaa: puhdasta nollapäivää ei ole. Ison hauen voi saada joka päivä. Nollajaksoja kyllä löytyy päivittäin, mutta aineisto on edelleen liian suppea ajatellen kaikkia vuoden valoisia tunteja. Seuraavassa kuvassa on muutamia huonoja jaksoja, joista suurin osa sijoittuu loppukesään ja alkusyksyyn. Ne on merkitty vaalealla laatikolla ja jakson pituus on vähintään 1 viikko kalenteriaikaa. Kellonajassa mitattuna jakson kesto on vähintään kaksi tuntia, jotta sitä voi yleensä edes pitää aukkona, mainituista pyöristyksistä johtuen. Musta vaakaviiva keskellä on klo 12 kohdalla. Tämän materiaalin mukaan ei merkittyinä ajankohtina ole saatu yhtään isoa haukea.

 

Voiko olla niin, että iso hauki ei todellakaan ota näinä aikoina? Nollajaksoista useat ovat kuitenkin ihan hyvään vuorokaudenaikaan, joten ei syntipukkina pitäisi olla kalastuksen vähyyskään. Minut se saa ainakin harkitsemaan, kannattaako noina aikoina lähteä edes yrittämään haukea.

Vuorokaudenajat

Pimeällä hauestus on lähes turhaa hommaa näidenkin tilastojen valossa. Saaliiden vähäisyyttä selittää myös hauen näkökykyyn perustuva saalistustapa. Ainoastaan kesäöinä on mahdollisuuksia saada isompia haukia, vaikka tilastojen mukaan tämäkin on harvinaista.

Kesällä auringonlasku vaikuttaa kuitenkin potentiaaliselta hetkeltä ison hauen tavoittamiseen. Varhainen aamu sen sijaan on huono ajankohta läpi koko vuoden, paitsi syksyllä, jolloin ottiaika alkaa heti auringonnoususta.

Ennen kahdeksaa ei näyttäisi olevan syytä laittautua haukivesille, vaikka olen usein kuullut kehuttavan auringonnousua hyväksi hauestusajankohdaksi. Isolla hauella tuntuu olevan tarve vähintään kahdeksan tunnin yöuniin, mikä antaa myös innokkaalle kalamiehelle aikaa kunnolliseen lepotaukoon.

Mielenkiintoisia tietoja paljastuu vertailemalla hyvien ja huonojen päivien ottiaikoja. Kevään huippupäivinä löytyy kaksi piikkiä, jolloin isoja haukia näyttää tulevan erityisen hyvin. Ne ovat klo 13-15 ja 18-20. Tosin selkeitä syöntitaukojakaan ei löydy, mutta enemmän haukia on saatu mainittuina aikoina. Nämä päivän huippuhetket siirtyvät myöhempään kesää kohti mentäessä. Iltasyönti siis seuraa auringon laskuaikaa. Syynä lienevät valon määrän muutos ja auringon korkeuden vaihtelu Mainittujen ajankohtien lisäksi huhtikuun loppu ja toukokuun alku ovat antaneet aamullakin isoja haukia. Tosin vasta pari tuntia auringon nousun jälkeen.

Aamu- ja iltapäiväsyönti huononevat selvästi kesän ajaksi ja palautuvat taas paremmiksi syksyllä, jolloin iltasyönti puolestaan huononee. Aamupäiväsyönti näyttää olevan parhaimmillaan syksyllä, jolloin hyvää ottiaikaa on kuitenkin lähes koko valoisan aika.

Mainittava on myös syys-lokakuun vaihteessa oleva aamusyönnin keskittymä kahdeksan aikoihin. Jakso näyttää kestävän parisen viikkoa. Tällöin kannattaa olla liikkeellä jo auringon noustessa. Huonoina päivinä syönti puolestaan näyttää keskittyvän vieläkin myöhemmäksi iltapäivään. Aamu- ja iltasyönti näyttäisivät jäävän huonoina päivinä erityisen kehnoiksi.

Loppukesällä ja alkusyksyllä on saatu isompia haukia pääasiassa vasta kello kuudentoista jälkeen tai satunnaisesti aamulla klo 7-11. Syyskuun alun jälkeen syksyn paras ottiaika on klo 11–15, ja sekin tiivistyy marraskuun alun jälkeen entisestään välille klo 12-14.

Hauen biorytmi?

Seuraava muokattu grafiikka tuo esiin mielenkiintoisen ottikuvion kevätjaksolta.

Ottiaika laajenee päivä päivältä noin 10 päivän jaksoissa siten, että aluksi on saatu haukia keskipäivän jälkeen ja sitten lopulta aamusta iltaan. Sama kuvio toistuu melko selvästi ja näyttäisi kestävän kutuajan loppuun.

Aikaista aamusyöntiä on ollut vain ympäröityinä päivinä. Näitä päiviä seuraa aina suppeamman ottiajan päivä, joka ei kuitenkaan tarkoita lukumääräisesti huonompaa saalista.

Kyseessä ei voi olla ainakaan kuunvaiheisiin liittyvä rytmi, koska aineistoa on useilta eri vuosilta, ja kuunvaiheet eivät ole päivämääräsidonnaisia. Todennäköisesti rytmi liittyy aurinkoon eli valon määrään ja auringon korkeuteen horisontissa.

Jättihauen jahtiin

Monia kokeneempia hauestajia kiinnostaa varmasti ennätysten parantaminen, joten tässä tulee aineistoa vähintään 13 kg hauista. Niitä on aineistossa 187 kpl.

 

 

Moni luulee, ettei kesällä juurikaan saa näin kookkaita haukia, mutta kyllä niitä vaan on saatu, varsinkin kesä- ja heinäkuun aikana.

Tämän jatkeeksi sopivat vielä loppukesällä, heinä- ja elokuussa saadut hauet, jotka ylittävät 11 kg. Ne olisivat kevät- ja syyskaudella suurella todennäköisyydellä yli 13-kiloisia, kun varsinkin kudun jälkeen on kalojen painosta saattanut kadota useampi kilo. Tällaisia haukia on aineistossa peräti 130 kpl. Näin jättihaukiaineisto laajenee seuraavanlaiseksi:

 

 

Voipa käydä niin, että tämän taulukon tutkimisen jälkeen monelta jäävät kesäiltojen saunaoluet juomatta, kun päätetäänkin suunnata haukiapajille.

Lopputulema

Aineiston pohjalta voi kumota väitteen, että olisi olemassa jokin paras vuorokaudenaika läpi vuoden. Suurhaukea on kalastettava päivän eri aikoihin vuodenajan mukaan. Myös väittämä, ettei isoa haukea voi tavoittaa kesällä, kumoutuu. Suurhaukia voi Suomessa pyytää hyvällä menestyksellä läpi vuoden, kunhan kalapaikka vain on valittu oikein.

Isoja haukia saadaan mereltä erinomaisesti kesäkuun alkupuolelle asti. Sydänkesällä saaliit jäävät merellä yleensä erittäin vähäisiksi. Merellä hauen käyttäytymistä ohjaa lämmennyt vesi, ja hauki etsiikin kylmää ja hapekasta vettä syvemmältä, minne tavanomaisella uistinvarustuksella ei yllä.

Merellä otti paranee jälleen syyskuussa, jolloin hauet ryhtyvät siirtymään matalampaan vesien viiletessä. Lokakuu on merellä todellinen huippukuukausi ja marraskuukin vielä erinomainen, mikäli avovesikausi jatkuu.

Sisävesillä isojen kalojen kausi alkaa vasta toukokuun loppupuolella, parhaan jakson sijoittuessa alku- ja keskikesään. Hyvät mahdollisuudet isoon haukeen on kuitenkin olemassa aina syyskuun loppuun asti. Lokakuu on tilastollisesti heikompaa aikaa, ja vesistötkin saattavat olla jo jäässä.

Nämä tiedot saavat ainakin minut uskomaan hauenkalastuksen mahdollisuuksiin sisävesillä myös kesällä. Vastuullisen hauenkalastajan täytyy kuitenkin pitää mielessä, että kesäkuumalla pyydetetty hauki täytyy vapauttaa varoen.

Petri Timonen