Perhokalastusvälineet

Perhokalastusvälineet

Sopiva pituus vavalle on 8,5–9 jalkaa. Käytännössä kaikki merikalastukseen suunnitellut vavat, jotka sopivat hauenkalastukseen, ovat tämän mittaisia. Suurin osa yli yhdeksänjalkaisista vavoista on suunniteltu jokikalastukseen, eivätkä ne toiminnaltaan ole parhaita vaihtoehtoja merikalastukseen. Pitkä, yli yhdeksänjalkainen vapa on myös aina raskaampi käytössä kuin yhdeksänjalkaiset ja sitä lyhyemmät vavat.Hauenkalastukseen ei tarvitse hankkia erityistä merivapaa.  

Vapa

Hauen perhokalastuksessa välineistön tärkein osa on vapa. Sen toiminta ratkaisee kalastuksen ja erityisesti heittämisen mielekkyyden ja keveyden tai raskauden.

Koska haukea kalastetaan tavallisesti kookkailla perhoilla ja usein melko pitkin heitoin, vapa saa olla voimakas ja AFTM-luokaltaan melko raskas, jotta heittäminen on kevyttä. Suuren perhon vaikutus heittoon vähenee sitä myötä, kun siimaluokka kasvaa. Toisaalta ylijäreä vapa on jo itsessään raskas heitettävä, joten sopiva vapa löytyy sieltä, missä perhon painon vaikutus heittoon on mahdollisimman pieni, mutta vapa ei ole vielä liian raskas. Käytännössä se tarkoittaa yleensä AFTM-luokan kahdeksan ja yhdeksän vapoja.

Vavan tulee olla voimakas, jotta pitkälle heittäminen on tuulessakin vaivatonta. Vavaksi ei kuitenkaan kannata valita kärkitoimista mallia, vaikka ne ovatkin kaupassa kokeiltaessa voimakkaimman tuntuisia ja huomattavasti nopeamman oloisia kuin kokotoimiset vavat.

Suuria ja raskaita perhoja heitettäessä kokotoiminen vapa on miellyttävä käytössä, koska sillä heittäminen ei ole yhtä nykivää kuin kärkitoimisella vavalla heittäminen. Kokotoiminen vapa antaa myös heittäjän virheitä hieman anteeksi, joten sillä heitettäessä tulee vähemmän siimasotkuja ja epäonnistuneita heittoja kuin kärkitoimisilla vavoilla.

Hauenkalastukseen sopii sellainen riittävän järeä yleisvapa, jota voi käyttää myös raskaassa taimenenkalastuksessa ja kevyessä lohenkalastuksessa joella.

  

Kela

Siinä missä vapa on hauen perhokalastuksessa avainasemassa, kelalle ei ole kovinkaan suuria vaatimuksia. Riittää, että se on niin tilava, että siihen mahtuu helposti järeä perhosiima ja vähän pohjasiimaa.Kelan jarrun tulisi olla tasaisesti toimiva myös kylmässä. Hauen syöksyt ovat sen verran rauhallisia ja koko välineistö perukkeita myöden niin järeää, että jarrun hienosäädöillä ei käytännössä ole suurta merkitystä. Tasaisesti toimiva perusjarru riittää.Kelan laajasta kehästä on iloa hauenkalastuksessa, kun veneen kannelle lapettu siima pitää saada kelattua nopeasti puolalle suuren kalan iskiessä. Laajasta kehästä on iloa myös kylmässä kalastettaessa, koska siima ei mene laajakehäisellä puolalla yhtä kippuralle kuin pienemmällä kelalla.Suurin osa nykykeloista kestää merivettä, osa vanhemmista perhokeloista saattaa hapettua suolaveden kanssa tekemisiin joutuessaan. Hapettumiselta välttyy melko hyvin, kun huuhtelee kelan makealla vedellä merikalastuspäivän päätteeksi.  

Siima

Paras yleissiima hauen perhokalastukseen merellä on uppoava. Suurimmasta osasta kalastustilanteita selviää mainiosti nopeasti uppoavalla WF-siimalla, jonka uppoamisnopeusluokitus on III tai IV. Vain aivan kylmimmän veden aikaan loppukaudesta tai erityisen matalia vesialueita kalastettaessa kannattaa valita hieman hitaammin uppoava siima. Siiman malli on pitkälle mielipide- ja mieltymysasia.  

Tavallisella, kokonaan uppoavalla WF-siimalla pärjää kuitenkin erittäin hyvin, eikä ampumapäävirityksiä tarvitse rakentaa.

Tavallisessa WF-siimassa on jopa huomattavia etuja ampumapäihin verrattuna. WF-siimaa on helppo pitää heitossa ilmassa, joten se on tarkempi heitettävä kuin ampumapäät. Tarkkuudesta on hyötyä käytännössä kaikissa tilanteissa, joissa kalastetaan veneestä kohti rantaa. Ampumapäiden kanssa käytettävä ohut ampumasiima sotkeutuu veneessä helposti ja se on vaikea pitää kurissa tuulessa. Kokonaan uppoava WF-siima on huomattavasti helpommin hallittavissa eikä sotkeennu yhtä helposti veneen pohjalle lapettuna.

Ampumapääsiima saattaa olla hieman nopeampi heitettävä, mutta taitava heittäjä joutuu heittämään tavallisella WF-siimalla vain yhden tai kaksi valeheittoa enemmän kuin ampumapäällä, joten tappio ei ole suuri – varsinkaan jos ottaa huomioon tavallisen siiman paremman heittotarkkuuden ja pienemmän sotkeutumisherkkyyden pitkissä heitoissa.

Kelluvaa siimaa tarvitaan vain hyvin matalissa tai lähes umpeenkasvaneissa paikoissa ja käytettäessä pintaperhoja, kuten poppereita ja Dahlberg’s Diver -tyyppisiä perhoja. Jos hankkii kelluvan siiman erityisesti hauenkalastusta varten, kannattaa ostaa voimakkaasti kartioitu WF-siima, jossa on lyhyehkö paino-osa. Tällaisia myydään esimerkiksi Pike Taper -nimellä.

Hauenkalastuksessa käytettävän siiman pitää olla suunniteltu käytettäväksi kylmissä oloissa. Useimmat merikalastukseen tarjottavat perhosiimat on suunniteltu toimimaan trooppisissa lämpötiloissa, eivätkä ne toimi kunnolla meikäläisissä oloissa.

Peruke

Hauenkalastuksessa ei tarvitse hienostella perukkeiden kartioiden kanssa niin kuin jokiperhokalastuksessa. Perukkeeksi riittää 1–1,5 metrin pätkä jäykkää, kovapintaista ja kulutusta kestävää, noin 0,50-millistä monofiiliä, jonka kärkeen liitetään 30–50 senttiä pitkä puruperuke.Monofiiliperuke liitetään perhosiimaan esimerkiksi naulasolmulla. Monofiiliperuke ja puruperuke liitetään toisiinsa Albright-solmulla.  

Puruperukkeena voi käyttää muovipinnoitettua monisäikeistä teräsvaijeria tai uusia, pehmeitä, kaksikerroksisia perukemateriaaleja. Vaijeri menee hauen hampaissa kippuraiseksi ja sen pinta vahingoittuu, joten puruperuketta täytyy lyhentää ajoittain. Siksi perho kannattaa liittää vaijeriperukkeeseen suoraan solmimalla, koska vaijeria joutuu joka tapauksessa ajoittain lyhentämään. Perhon kiinnittämiseksi vaijeriin sopii hyvin rakkaudensolmu eli Homer Rhode Loop.

Jos käyttää puruperukkeena pehmeitä monikerrosmateriaaleja, perukkeen päähän voi solmia erittäin kestävän, leikarittoman lukon tai käyttää perhon liittämiseen perukkeen kärkeen solmittua hitsattua rengasta ja siihen pujotettua uistinrengasta.

Tarvikkeet

Hauen perhokalastaja tarvitsee tavallisten hauenkalastustarvikkeiden, kuten nostovälineen, kidanavaajien ja koukunteroittimen lisäksi vain kaksi erityistä lisätarviketta.

Ensimmäinen niistä on sivuleikkurit, joilla saa katkaistua perukevaijerin ja jotka sopivat hyvin myös perukkeessa käytettävän paksun monofiilin leikkaamiseen. Toinen ovat pitkävartiset suonipihdit tai kärkipihdit, joilla perhon saa irrotettua syvältäkin hauen kidasta. Perhon irrottaminen esimerkiksi Hook out -pihdeillä aiheuttaa helposti perhon hajoamisen, koska leveäkärkisillä pihdeillä ei pysty tarttumaan tarkasti koukun paljaaseen mutkaan, vaan niillä ruhjoo perhon sidosta.

Näiden lisäksi perhokalastaja voi hankkia Tie Fast Toolin tai jonkin muun naulasolmun tekemistä helpottavan työkalun. Muita erikoistyökaluja tai -tarvikkeita ei tarvita.

 

Teemu Mäkelä