Tapaus Rügen

Tapaus Rügen

 

Jos haluaa saada yli 15 kilon hauen, Suomen vesien sijaan kannattaa harkita Saksan Rügeniin lähtöä. Edellyttäen että jaksaa puuduttavaa kalastamista sen suuren toivossa.

Rügen on Euroopan kuuluisimpia suurhaukipaikkoja. Esimerkiksi syksyllä 2011, sieltä saatiin ainakin kaksi yli 135 cm haukea. Koska Keski-Euroopassa on yleisesti tapana mitata painon sijaan vain pituus, tarkkoja painoja ei ole tiedossa. Todennäköisesti ne olivat 18 ja 19 kilon molemmin puolin eli yli Suomen ennätyshauen painon. Rügenin kävijä voi bongata sellaisen ainakin paikallisen ravintolan seinältä. Täytetyn pedon pituus on hurjat 138 cm ja paino 19,8 kg.

Rügenin saaristo on rakenteeltaan erikoinen. Alueella on laajoja hiekkamatalikoita, joiden keskellä risteilee kapeita 5-8 metrin syvyisiä väyliä, joissa voi olla hyvinkin voimakas virtaus. 3-4 metrin syvyysalueilla on kohtalaisesti pientä ja keskikokoista haukea ja sitä tavoittaa parhaiten ajelehtivasta veneestä heittäen.

Suurhaukia tavoitellaan juuri syviltä väyliltä eli “kanaaleista”. Vaihtoehtoina ovat ankkuroituminen tai ajelehtiminen eli drifting. Paikalliset käyttävät enimmäkseen suuria, yli 20 cm kala- ja matojigejä. Tällainen hauenkalastus, jossa keskellä ei mitään mätetään isoja kumilurtsuja veteen tunti toisensa jälkeen suurhauen toivossa on kuolettavan tylsää. Tietenkin sen todella suuren saamiseen on Rügenissä hyvä mahdollisuus ja silloin pitää jaksaa tällaista touhua.

Nättejä muttei jättejä

Osallistuin syksyllä 2011 eurooppalaisille kalastustoimittajille tarkoitettuun tapahtumaan yhdessä 15 muun eurooppalaisen toimittajan kanssa. Lisäksi mukana oli Rapalan ja Shimanon väkeä sekä kalastusoppaat. Osaa veneistä kipparoi paikallinen opasyritys Bodden-Angeln, osaa hollantilaiset oppaat. Kaikkiaan vavanheiluttajia oli vesillä ensimmäisenä päivänä 32, toisena 30.

Kaloja saatiin yhteensä 137 kappaletta eli keskimäärin vain pari kalaa per henkilö per päivä. Itse sain juuri keskiarvon verran, yhteensä neljä kalaa. Yli metrin kaloja porukalle osui seitsemän kappaletta. Mitään valtaisaa kappalemättöä ei siis koettu, eikä suurhaukiakaan osunut läheskään jokaiselle. Toisaalta välineetkään eivät olleet ihan soveliaimmat mahdolliset.

Kalastuspaine Rügenissä on varsin kova, joten riskinä on, että paikka hiipuu haukivetenä kuten Ruotsin kuuluisa Lödde-joki. Lisäksi Saksan kalastuslaki kieltää mitan täyttävien kalojen vapauttamisen eläinsuojelullisista syistä, joten periaatteessa kalat pitäisi pamputtaa hengiltä. Suuria haukia haluavat urheilukalastajat eivät sitä kuitenkaan hyväksy ja niinpä niljakkaat kalat lipsahtelevat lähes poikkeuksetta käsistä laidan ulkopuolelle. Vahingossa tietenkin.

Sirpan ylivoimaa

Aika pian saatiin havaita, että testivieheet olivat kautta linjan selvästi alimittaisia Rügenin hauille. Matalilla alueilla, joista löytyy käytännössä pelkästään alle viiden kilon kalaa, pärjäsi toki hyvin vähän pienemmilläkin vieheillä. Storm Seeker Shad (Sirpa) sinihopeisessa Blue Gill -värissä oli ensimmäisenä päivänä niin ylivoimainen, että kaikki neljä veneessä heittivät hetkittäin vain sitä. Kun tultiin syvemmälle, kaikki vaihtoivat painavampiin jigeihin ja syväuintisiin vaappuihin. Koska niihin ei tullut tärppejä, keksin uittaa samaista Blue Gilliä erittäin hitaasti kuuden metrin syvyydessä pitkin pohjaa. Aika pian sainkin katkaisua meidän veneemme pitkän kalattoman jakson päivän siihen mennessä suurimmalla kalalla, noin nelikiloisella.

Robert-opas vaihtoi heti saman vieheen omaan vapaansa ja kysyi miten uitin sitä. Opas kopioi tyylini ja ensimmäisellä heitolla hänen vapansa niiasi syvään. Hitaat potkut lupailivat isoa kalaa. Hetkeä myöhemmin nostimme saksalaisen televisiokanavan kameroiden edessä 103-senttisen noin yhdeksän kilon hauen veneeseen. Se oli hieno lopetus ensimmäiselle kalastuspäivälle, enkä voi vähätellä fiilistä, jonka ratkaisevan vihjeen antaminen yli 200 päivää vuodessa kalastavalle ammattioppaalle tuotti…

Suurin “Lucikalla”

Vaikka lusikka ei olekaan kovin suosittu Keski-Euroopassa, ranskalaistoimittaja todisti, että sellainen kelpaa myös Rügenin suurhauille. Reissun suurin kala oli nimittäin ranskiksen sinivioletilla Blue Fox Luciuksella nappaama 110-senttinen kymppikala. Lucius toimi kaikkiaankin yllättävän hyvin syvässä vedessä ja toisena päivänä kanssani samassa veneessä ollut tshekkitoimittaja Radek sai sillä useita kaloja.

Syvien kanaalien kalastukseen hybridit tai lusikat eivät kuitenkaan tunnu tuloksista huolimatta parhailta vaihtoehdoilta. Isokokoinen ja nopeasti uppoava jigi onkin ilmeisin viehevalinta Rügeniin. Tai oikeastaan kaikkein ilmeisintä olisi vetouistelu, mutta se on ainakin Rügenissä kiellettyä. Sinihopeisen Sirpan ja sinivioletin Luciuksen lisäksi kalaa tuli kohtalaisesti mustahopeisilla vaapuilla. Luonnollista syöttikalaa muistuttavat kirkaskylkiset värit olivat siis Rügenin silli-imurien mieleen.

Jos Rügeniin aikoo lähteä, helpointa on hankkiutua ammattitaitoisen porukan kyytiin ja varata matkaan runsaasti niin jykeviä haukijigejä kuin henkistä sitkeyttäkin.

Niko Satto