Järvillä viikko.

Sanoin kuvaamaton, upea reissu tuli tehtyä hannun kanssa, vanha kunnon Läde saatiin myös mukaan kahdeksi päiväksi veneeseen ihmettelemään nykypäivän suur-hauen kalastusta. Reissusta voisi tehdä pienen kirjan ja käyttää sen tekemiseen vaikka viikon, niinpä teen tästä lyhennetyn version, kuviakin on hirveä määrä joten joudun jättämään epämääräiset maisema ja tilanne kuvat pois tästä.

Perjantaina loppui lähes kuukauden tauko hauen kalastuksesta! Lähdimme töiden jälkeen tien päälle,  nukuttiin teltassa hyvät yö unet ja olimme lauantaina valmiita tutustumaan uuteen järveen. Ei ollut helppoa hauen kalastusta ensimmäinen päivä. Mä sain muutaman huilun kokoisen ja muutamat ok tärpit päälle, nekin taisivat tulla uistelemalla. Hannullakin oli mahdollisuus saada kala, kaloja, mutta antoi niiden vältellä vielä koukkuun tarttumista. Seuraavana päivänä olimme vielä viisampia samalla järvellä ja lopetimme uistelun, kalastustyyliksi valitsimme tietenkin “rygen” pitkiä jopa tunnin mittaisia driftejä keskellä järveä, matalikoita, penkan reunoja ja syvänteitä, kaikista niistä löysimme kontakteja. Mutta tällä järvellä kalat eivät olleet vielä syksy asemissa. Isoimmat kalat löytyivät tasangolta missä oli vettä 2-3 metriä. Hannu onnistui ekalta järveltä suurhauen taltuttamaan. n.7kg ja pituutta luigilla varmasti päälle metrin. Myöhemmin karkasi vielä kaverilta kala joka oli paljon paremman tuntuinen, harmi kun emme päässeet näkemään mikä siellä viisti sivulle ja pohjia pitkin. Itse sain 0 kalaa ylös, kaksi tärppiä kuitenkin 🙂

14455782_1204515816235455_59802042_o

Seuraavalle järvelle mentiin ristiriitaisissa tunnelmissa, hauet eivät ole täällä vielä asemissa missä oletimme niiden olevan, vaan täälläkin oli matalassa, tasangoilla ja alkavilla penkan reunoilla. Lääniä on siis heitettävänä tarpeeksi! Ei haittaa! Olkapäät on vielä kunnossa, olimmehan vasta yhden täyden päivän heittäneet XL snakiä pääsääntöisesti.  Pitkään oli vaikeeta saada yli kahden kilon hauki siiman päähän, vaikka kappaleita saatiin reissun eniten tästä paikasta oli ison saaminen jo kaukainen ajatus. Hannu kaivoi “tulehtuneen teron” pakista epäitoivoisena. Olikohan jopa ensi heitto ja pienen vajotuksen jälkeen tälli jota hartaasti odotettiin! Onpa tässäkin lutakossa isoja haukia, jopa niin tyhmiä että mekin saadaan(hannu saa). Hieno, jykeväselkäinen suurhauki käy kuvassa, palaa pikaisen punnituksen jälkeen vähän reilu 8kg palaa mustaan veteen. Jatkamme vielä iltaan saakka saamatta sitä toista yli kahden kilon haukea. Oli aika vaihtaa aamulla maisemaa. Ajatuksena “tänne palaamme vielä”.

14439023_1204515676235469_418010355_o

Kolmas kohde olikin ensimmäinen missä ollaan käyty aikaisemmin, keväällä. Olipa paikka silloin jo mielessä hieno syyskohde! Emme silloin onnistuneet kahta kiloa rikkomaan mutta pientä haukea oli riesaksi asti. Vesi oli todella kirkasta ja shädi näkyi ongelmitta reilu kolmeen metriin. Aloitimme ennakkoluulottomasti heittämään kymmenen metrin syvännettä aurinko pläkässä. Totesimme sen olevan nyt, ilman tuulta liian raskasta, niin henkisesti kuin fyysisesti. Vedimme kahdella XL snäkillä rinkiä, samaa rinkiä kokonaisen päivän. Muutama hieno syöntipiikki nähtiin, ei saatu kuin hirveä määrä rajuja tärppejä. Ainakin itse onnistuin tiputtamaan lähemmäs kymmenen ok/parempaa kalaa. Olinkin keulassa nukkumassa, tai ainakin horroksessa. Hannu sen sijaan oli kuskina hereillä ja sai muutamia pulskia 4-6kg kaloja. Lopulta sain ensimmäisen pedon ylös joka olikin suurhauki, taas “uudelta paikalta” Jes! Taidettiin punnita pitkä kala mikä sai tuomioksi seitsemän kiloa luuta ja nahkaa. Selkä oli kuitenkin hyvän mallinen. Sain vielä toisenkin, mallia pulska 4-5kg kala. Oli aika suunnata Läden mökille!

14446269_1205224492831254_1979541209_o
14536991_1209392365747800_1467330112_o

Neljäs järvi oli iso, karu, syvä ja meille tuntematon paikka. Tonikaan ei ole syksyllä siellä kalastanut eli olimme omillamme todella rapeassa kelissä, soutuveneellä oli välillä jännät paikat mutta suurin osa aalloista pysyi kuitenkin laitojen ulkopuolella. Aloitimme uistelun selältä, penkasta mihin kävi isot vaahtopää aallot. Syvyyksiä oli aina 30metristä 10 metriin. Alku oli todella lupaava, kaksi tärppiä saatiin ensimmäiseen puoleen tuntiin mutta siihen se jäi, ja kelikin pakotti meidät suijaiseen salmeen. Niistä ei jäänyt paljoa kerrottavaa, yhden 30cm hauen sain vertikaalilla ajelehtivasta veneestä. Siirryimme suosiolla ahvenen ja kuhan jigaukseen ja niitä onnistuimme löytämään suojaisista paikoista. Ei mitään kehukaloja mutta “tuloskortti” täyteen  keskikarkeilla. Illalla nautittiin suihkusta ja saunasta sitten ensimmäisen kerran viiteen päivään. Ennen nukkumaan menoa mietittiin jo kaikki valmiiksi seuraavan päivän kohde järveä varten.

Pääsimme viidennelle spotille mikä olikin ainoa tuttu järvi missä olen käynyt jo yli kymmenen vuotta, keskimäärin kerran vuoteen.
Lainasin shädi varusteet old school buster miehelle ja heittäminen luonnistui kuin jätkä olisi ollut joka ikisellä reissulla mukana! Niin se lihasmuisti on parempi kun päässä oleva. Alku oli mulle juhlaa, ekoilla drifteillä keskellä järveä sain hyviä tällejä useita, rupesin jo kettuilemaan veneessä olijoille kuinka kova peli on siiman päässä(kannatti niin v**sti). Tokan liun jälkeen olikin mulla sit pidempi tauko kalakontakteihin. Sen sijaan hannu ja läde keskimäärin kerran tuntiin sai kalan siimanpäähän, myös yksi mutantin mallinen hylkeen poikanen (6,5kg) kävi hannun käsissä kuvattavana. Pitkään heiteltiin samaa kohtaa eikä se antanut enään mitään elon merkkejä kaloista, kaiukukin oli tyhejmpi kuin ikinä! Päätettiin uistella hetki, kuitenkin puolikkaan raundin jälkeen kävi iso kala rauhallisesti pinnassa, takaraivossa naksahti. Hetkonen se oli muuten iso kala. Ankkuri äkkiä veteen ja nopeesti heittoa kehiin! Hannu oli joukosta viisain ja tarjosi hyvin vähän näkyvää XL snakiä pitkään ja hartaasti ankkurista. Se kannatti, sillä tärpin jälkeen kenelläkään ei ollut epäselvää mitä tapahtuu! Kala kävi näytillä veneen vierellä ja kaikki sekos totaalisesti, muutaman kerran sydän löi huti ja pyörtyminen oli lähellä vaikka kala ei edes mun siiman päässä ollutkaan. Kyljen perusteella olin jo viidentoista kilon mieltä mutta kun lyhyen ja rajun väännön jälkeen saatiin kala haaviin oli pituus kuitenkin toista mieltä. Mies rakkaus oli hetken ilmassa ja kavereita halattiin ja yläfemmoja heitettiin monia, voi huhhuh, tän takia, siis tän takia tää on ihan uskomatonta touhua! Kalan annettiin olla haavissa, veden alla kaikessa rauhassa, koukutkin saatiin heti alussa pienellä tuurilla pois kalan suupielestä ja haavista. Kamera, puntari, kaikki valmiina ja vihdoin pääsi näkemään sen pienen järven mörssärin ilmassa. Huhhuh mikä sika,hylje,läski,jätti, mitä nimityksiä voikaan antaa. Hannulla oli elämän järvihauki sylissä, vieläpä 6metrin vedestä heittämällä 🙂 Virheetön kala pääsi täydellisessä kunnossa takaisin pieneen vesistöön, jäi sellainen kutina että se ei ollut sen järven isoin! Samalla kun kala otettiin haaviin kävi veneen lähellä joku todella mörkö pintomassa. Oli selvää miksi koko syvä alue oli tyhjentynyt muista kaloista täysin! Päivä alkoi olla liian nopeasti ohi ja lädellä nappasi vielä iltahämärissä muutama ok kala, oli siis aika hyvästellä hyvissä mielin toni kotimatkalle. Ehkä se shädi kärpänen tais jäljet jättää? Minullapa jäi ne kuuluisat kattilaan porisemaan, vaikka illan pimeessä sain seuraavat hyvät tällit olin jo vaihteeksi niin unessa ja häkeltynyt kavereiden kaloista että ei haitannut yhtään! Seuraava päivä kalastettiin hannun kanssa samaa järveä eikä hirviökaloja enään nähty pinnassa eikä missään muuallakaan. Saatiin molemmat kivoja 4-6kg kaloja heittämällä mutta aika syöteiltähän ne tuntui aikasempaan verrattuna!

dscf4423
dscf4414

dscf4394
14536911_10154597591689190_1166769820_o
Oli aika viimeisen järven. Olimme lähellä hyvää järveä mistä saatiin vinkki kaverilta, alle tunnin ajomatka paikalle ja tarkoitus oli kalastaa kaksi puolikasta päivää ja lähteä kotimatkalle. Ensimmäinen päivä meni mestoja haistellessa, alku oli aivan liian hyvä. Molemmille metrikalat avausfisuina. Tiedettiin heti että vois lähteä jo autolle paistamaan kyrsää. Eihän tälläsen alun jälkeen voi saada enää mitään? No joo, kelikin oli aivan eläimellinen hetkittäin, siitä huolimatta yritimme sitkeästi loppuun asti, saatiin molemmat vielä avauksien lisäksi shädien kokoiset kalat. Yks todella päräyttävä tärppi mulla oli mutta, noh, olihan niitä jo tälläreissulla ihan tarpeeksi tyritty, eiköhän välillä vois tulla näytillekkin. Seuraava, eli vika päivä, näytön aika, hannun kyykytyksessä oli menty jo liian monta päivää! Varhain aamulla syvemmän veden äärellä nähtiin kun pinta kuhisi kalaa, lahnan selkää ja todella isoja haukia. Fiilis oli aika maaginen, ei me mitään saatu siitä aamu”syönnistä”  mutta usko oli kova just siihen paikkaan. Lopulta keulahomo vetäs sen yhden niistä pintovista elukoista. Haavin pohjalla lepäs taas hieno hauki! Mä kattelin päätä ja niskaa että vois olla kyösti, ainaki lähellä. Lopullinen paino olikin 9,6kg, jess! Onnet ja yläfemmat hannulle!  ja kalastus sai mun puolesta jatkua. Tuttuun tyyliin koko päivä tyhjää kunnes kello oli jo kotiinlähdön aika. Viimesiä vietiin, liuttiin jäätävän kalan päälle, kaiussa näky oli uskomaton 4 metrin vedessä oli mun nakkisormen paksuinen kaari. Sanoin hannulle että liutaan äkkiä uudestaan sama baana! No niin, sama baana ja PAM sama kala siiman päässä (todennäköisesti), ihan samasta kohtaa. Tärpistä sekuntti ja sanoin kalan olevan yli kymppi. JEah! Pienen hetken väsyttelin pohjaa kunnes kala tuli hieman näkyviin ja siimat löystyi! Kaikki keksitys kirosanat tuli käytettyä. Hauki oli lyönyt XL snäkin päähän ja lukko oli samalla auennut sekä suoristunut. Olotila oli ihan kauhea, pidän viimesen päälle aina huolen että ei tätä tapahdu, eikä oo tapahtunutkaan, ikinä! Satavarma jättikala meni menojaan uistin sekä koukut huulessa. En ikinä pode päänsärkyä paitsi pahassa krapulassa mutta nyt tiedän miltä tuntuu paha mikreeni kohtaus.
Tästä lähin meikäläinen jatkaa uistinrenkaalla. Vahvimmalla sellaisella. En halua kokea enään ikinä tota fiilistä. Eise hauki ollut (onneksi) +15kg/suomen ennätys mutta mahaa näkemättä 10-13kg ainakin. Oli siis aika pakata kamat ja lähteä kotimatkalle. Mikä paikka, mikä aika saada tuollainen tapahtuma ???? Tätä tää kalastus on, kaikki on mahdollista! Näistä otetaan kerrasta oppi ja koppi.
Kuitenkin, super hyvä reissu. Ens vuonna uusi viikon trippi taas uusille mestoille. Ps, ne jotka ryygenissä on kalastanut 30cm uistimella ne neljä päivää voi kuvitella miltä tuntuu kalastaa 8 päivää 180gr uistimella. Eli heittelimme 90% ajasta kun olimme vesillä.

Yhtä lukuun ottamatta yli metriset saimme XL snack baitilla, käytimme vaihtelevasti 12-30gr painoa niiissä.

14513787_1209392819081088_929482959_o
9,6kg
dscf4373

dscf4366

dscf4401

dscf4389

14550963_1208017469218623_1458451087_o

14550855_1209392142414489_993720350_o

14550752_1208026049217765_1792663371_o

14536914_1209392439081126_1469956297_o

14536606_1209392742414429_1737485_o

14536588_1209392805747756_1062845465_o

14522368_1209392785747758_914898859_o

14522328_1209392275747809_2039986523_o

14513732_1207844135902623_329897834_o

14489544_1209392839081086_407778537_o

14488897_1204515916235445_1086142271_o

14467161_1206761716010865_1890461942_o

14454111_1204515852902118_2017862354_o

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone
Scroll Up